Melkein kuin Iisakin kirkko

Vuonna yksi ja kaksi, ei vaan syksyllä 2016 aloitin neuletakin. Malli on Joji Locatellin Earnest cardigan. 
Takki on ensimmäinen, jonka olen neulonut ylhäältä alas. Sitä on neulottu pikku hiljaa. Monet asiat elämässä hidastivat neuleen edistymistä. Pientä takkuamista ja uuden opettelua on ollut. Neulekin ollut sen verran iso, etten ole kuljettanut sitä päivän matkoilla etelään, länteen tai pohjoiseen. Väri on luonnossa syvempi kaunis ruskea kuin kuvissa. Mutta tietysti ruskea ei ole kaikista kaunis. Yksi kummipojistani joskus kaukaisella 70-luvulla ihmetteli, miksi minulla on aina surkeita vaatteita. Onneksi tarkoitti kuitenkin ruskeita eikä mitenkään huonoja tai surkeita.

Muutama kuuden silmukan palmikko on väännetty niskaan, etukappaleiden reunaan ja keskelle selkää. Neljä palmikkoriviä kiertää edessä ja keskellä selässä. Kahden kerroksen helmineulettakin sai vahtia, ettei mennyt väärin. Yhtäkkiä katsoen en ainakaan huomaa isompia virheitä. 

 

Kuvauspäivä oli talven kylmimpiä päiviä. Vähän viileää oli, vaikka takki onkin lämmin. Näihin kuviin saatte tyytyä.

Lankana oli Cascade Yarns Heritage 150 Sock yarn (75 % merino superwash, 25 % nylon)  ja 3,5 mm puikot. Lähes tarkalleen puolikiloa kului lankaa, 501 g.

Arvontavoitto perillä

Osallistun välillä blogien arvontoihin. Villasukkavuosi-blogissa oli arvonta, johon teki mieli osallistua. Ja Onnetar oli suosiollinen. Viime tiistaina Marjaana ilmoitti paketin lähteneen  ja loppuviikolla se oli netin mukaan paikkakuntamme pääpostissa eli omassa postissa. Ajattelin perjantaina , että kyllä se lappu maanantaina tulee. Vielä mitä, ei todellakaan. Illalla seitsemän maissa sähköpostin kopion kanssa menin postiin. Paketti löytyi ja vielä kaupoille ja parin tunnin päästä pääsin avaamaan pakettia. Pelkäsin, että posti ehtii vielä palauttamaan paketin lähettäjälle. Nykyisin säilytysaika on lyhentynyt postissa viikkoon.

Paketti oli iloinen, punavalkoinen postipaketti.

Paketin sisältö ei paljastunut heti. Ensin tuli esiin Niina Laitisen kassi. Tiesin odottaa kirjaa ja lankaa.

Olihan siellä suosittu kirja, Villasukkien vuosi. Ehdin jo selata ja vähän suunnitella, mitä langasta syntyy.Sain nimittäin ihanaa sukkalankaa 150 g. Väri ei ole kuvassa oikea, illalla lampun valossa kuvattu. Sitten vielä kahdet suojukset sukkapuikoille kuljetuksen ajaksi. Minullahan on useammat sukat aina kesken. Miten tarpeelliset ovatkaan, kun kuljen niin paljon junassa etelään ja länteen ja taas kotiin.

Todella suurkiitos Marjaana ihanasta arvontavoitosta. Kirjasta tulee varmaan neulottua useammatkin sukat. kaikki muukin oli tarpeen ja kortti oli kaunis!

Hyvää lapaspäivää!

Pikku hiljaa näitä valmistuneita saa kuvattua ja blogattua. Kaiken muun keskellä on aina ottanut jonkun neuleen mukaan ja niitä keskeneräisiä oli  sitten. Vähitellen uusien aloittamisen myötä myös vanhat työt alkavat valmistua, tulla viimeistellyksi ja kuvatuksi.

 Terassin pöydälle joulun alla majoittui kettu ja nyt sai seurakseen kasan lapasia. Osa on tullut lähes valmiiksi joulun alla ja nyt vain neulottu peukalot.  Siniset ovat muuta lankaa ja kaikki muut kolme paria Seitsemän Veljestä.

Vasemmalta oikealle:

Kellanvihreät Ailit aikuiselle naiselle.Kulutus 80 g.

Siniset lapsen lapaset: Heritage 150. Kulutus 42 g.

Musta-kelta-harmaat aikuisen lapaset.  Kulutus 65 g.

Oranssi-kelta-valkoiset koululaisen lapaset. Kulutus 45g.

 

Lunta on meillä ihan kunnon kinokset ja pihassa risteilevät lähinnä kauriiden polut. Nyt saatiin pääkaupunkiseudun hiihtolomalaisia ja kohta on paljon muitakin jälkiä odotettavissa. 

 

 Päättelemättä jäänyt tiskiliina Blend Bamboosta ja lankaa kului 23 g,

Jouluksi ostin kuusenoksista tehdyn poron ja valot ovat tuikkineet siinä. Kohta on aika luopua porosta ja joulu-/kaamosvaloista. Samassa kuvassa on pohjoisen poro ja etelän nuttu eli Etiopian nuttu. Nuttu on tehty langanlopuista.

Hyvää ystävänpäivää!

Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niitynkukka, joka saa minut hymyilemään.

Tässä on tammi- ja helmikuussa valmistuneet sukat. Näin ystävänpäivän kunniaksi ehdin blogata.

 

Vasemmalta oikealle sukat:

Sinivalkoiset körttisukat valmistuivat pääosin joulukuussa, mutta toinen sukka jäi kaiken keskellä kesken kantapään seutuun. Tammikuussa neuloin loppuun. Sukat on ihanan pehmeät naisten sukat. Lankana on Heritage 150 ( Cascade Yarns ), jossa on 75 %  superwash merinovillaa, 25 % nylonia. Neuloin 3 mm cubic´seilla. Kulutus oli 75 g.

Miesten tavan sukat on Novitan Seitsemän Veljestä  Juhani -lankaa. 3,5 mm n koivuisilla puikoilla kuten loputkin sukat. Lankaa näihin hupeni 121 g.

Kahdet seuraavat on samanlaiset, mutta eri värisinä. Lankana samainen Juhani tarjouslanka. Ihastuin roosan sävyyn ja valkoinen on luonnonvalkoinen. Mallina on Kertut- ohje sivupalkissa,Ullassa ja Ravelryssä. Nyt osaan kutoa nämä sukat ihan ilman ohjekaavioita. Helpot ja näyttävän näköiset pitsisukat. Näitä sukkia neuloessa aina muistan 96-v Kerttu-tätini, jolta sukkien malli saatukin. Sukkiin kului 89 g ja 91 g. Ehkä vähän erilainen käsiala sukkapereissa.

Hyvää ystävänpäivää toivotan kaikille blogini lukijoille!

Kauriita vierailee tontillanne tiheästi. Ennätys oli, että metsikön reunassa oli viisi kaurista ruokailemassa. Yhtenä päivänä satuin näkemään, kun nuori uros oli menossa pihastamme kotikatumme yli naapurin puolelle. Hän katsoi ensin oikealle ja sitten vasemmalle ja sitten kipitti yli kadun :)